Tähdet sylissään

elämä on joenuoma
leveämpi kaikkea
mitä voimme vajavaisin
sanoinemme mainita
vesiensä paljous virtaa
ruumiittemme läpi aina
sama kaipaus kantaa yli
vuotten luoteitten

kokemuksin kirjoitetaan kasvoihin sen tarinaa
kukoistuksen, voipumuksen merkit äidinkielenään

Kerto:
ja kun ilta tulee tähdet sylissään,
syöksemme tulta pimeyteen (2x)

elämä on elettävä
siellä, missä syntyy:
maailmassa ainoassa,
joka on tai tulee
taivas sama päiväin yllä
nauravien, itkeväin
näkymätön aavehahmo
heijastuen virtaan

jokea on elämämme virrankulku vaihtuva
jatkuen, kun uppoamme haamujemme joukkoon

Kerto