Nimetön

Kun aamun veitsi taivaan halkaisee
Valo repii huoneen rikki hajalle
Kielen paksuus täyttää koko saastaisen suun
Kasvot kuivaa savea ja lantaa

Nuo hahmot muistin laidalla parveilee
Kuin patsaat pimeässä rapussa heiluu
Yön tummaa kudosta kutoo pistimin, sorkin
Kutsuvat ihmeen kauniina kuoroon

Kiellän sanomasta enää sanaakaan
Olen kyllästynyt puheen horinaan
Tämä läävä on valheita täynnä
Kierrän huonetta kuin puukko kädessä

leikkaa
siipesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
hiuksesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
huulesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
unesi pois
OLE NIMETÖN

Totuuden kalastaja verkkoineen ja onkineen
Hävinnyt, hukkunut totuuden mereen
Lattia lasimurskan peitossa
Peilissä känninen saatana

Mainosten jumalat toisilleen hymyilee
Käsi vapisee säätimellä
Tuosta elämä jatkuu tai katkeaa
Tähän tarvitaan vahvempaa humalaa

leikkaa
siipesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
hiuksesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
huulesi pois
skidiambaabaduubadom
leikkaa
unesi pois
OLE NIMETÖN