Sillanrakentaja

kävelinkö turhaan ne kilometrit
jotka mielessäni teitäs vaelsin
ja odotinko tyhjää,
kun siltaa etsin
joka yltäis yli kuilun syöverin
kuitenkin

tahdoin vapautta,
päivien hehkun
vaan löysin hallan kohmettaman maan
se välillämme aukee
ja siihen eksyy
kun mielet koettaa sanoin kurkottaa
toisiaan

Kerto:
on sillanrakentaja levottomuus mielen
kun ikuisesti virtaa päivänvalo pois
on sillanrakentaja lumovoima kielen
ja sillan yli kulkee lupaus, jos vain voi

- se on mahdoton

nyt päivänvalo haipuu, saa luvan kaipuu
se tähti, joka kiertää tähteään
kun etsii kirkkautta
kauneuden nälkää
ja löytääkin vain öiden ikävää
pimeää

Kerto 2x

- se on mahdoton